Pääsiäisköpöttelyä

Lauantaina lähdettiin veljentyttöjeni kanssa toisen veljeni luokse ratsastelemaan Nakkilaan. Ratsuksi tällä kertaa sain risteytysruuna Ringon. Vaikka jo pimeä ehti tulla, niin Venla otti kuvia ja videoita, iso kiitos!

 Alkuratsastus meni ihan hirveästi. Olin jälleen todella jäykä hartioista, enkä muistanut kantaa käsiä. Ansku sitten muistutteli pari kertaa ja armeijaryhtikin pääsi vähän leppymään, jonka seurauksena olkapäätkään eivät olleet enää niin jäykät ja heppakin rentoutui. Ringon kanssa sai koko ajan olla hereillä pohkeiden kanssa, vaikkei se nyt sellainen polttaa tuhat kaloria minuutissa- hevonen olekaan. Ihanaa vaihtelua Sanniin! Laukassa mä sitten unohdin ne kädet täysin, ohjatkin katos kädestä ihan totaalisesti. Ehkä saisin iskän sponssaamaan mulle ratsastustunnit ensi syksyksi kun lopetan agilityn kouluttamisenkin ?

Sunnuntaina mentiin sitten omalla ponilla. Poni oli jo karsinassa varsin järkevällä päällä, joten ajattelin että nyt ratsastuskin taitaa tauon jälkeen sujua. Sannilla oli lauantaina kengitys joten pystyttiin sitten eilen menemään hyvällä omallatunnolla selkään kun oli uudet popot alla. Kengittäjä oli muuten erittäin optimistinen Sannin kavioiden suhteen, ovat menneet tosi hyvään suuntaan, eikä kaviokuumeilusta ole enää niin paljon jälkiä. Kaveri oli myös todella nätisti kengityksen ajan, yleensä se rauhoittavineen päivineen välillä loikkii ja keuliikin mutta nyt vain pari kertaa korjasi asentoa. Edistystä!

 Sannin kanssa ruvetaan nyt käyntikuurille. Eilen se otti vähän ylimääräisiä energioita mielellään, mutta sitten muutaman noston jälkeen heitti läskiksi koko homman. Käynnissä teki kaiken todella nätisti. Äitin kanssa yhteistuumin päätettiin, että nyt mennään käyntikuurille, joka muuten sopii omiinkin aikatauluihin paremmin. Tölttihommissa Sanni kuitenkin hikoilee paljon, kävellessä se ei juuri edes kostu joten helpottaa mm. loimittamisien suhteen.

 Depla ja Glenny ottivat ilon irti nuorista ratsastajista (Emppu&Emma) mutta toimivat kyllä melko nätisti, mitä nyt Depla yritti välillä vähän viedä hallitusti ja Glenny oikoi reittejä.

Vuosi 2016

Moikka taas!

Allekirjoittanut pahoittelee laiskuudestaan ja osittain myös aikapulastaan. Meillä ei ole juuri ollut kirjoiteltavaa, poneja liikutettu todella vähän johtuen muunmuassa äitin töiden takia. 

Sonja ja Susanna kävi viikko sitten ratsastamassa ja Sonja otti poneista (etenkin Sannista) tosi ihania kuvia.

Koko heppa oli ylipäätään motivoitunut ratsastamiseen ja eteenpäinmenoon. Töltti on ottanut osansa tauosta, mutta ainakin vasen laukka oli parantunut. 

Sitten päästäänkin aiheeseen vuosi 2016 ja muutenkin tämä kirjoitus käsittelee tulevaa

Kovinkaan konkreettisia tavotteita ei meidän porukalle voi asettaa (sattuneesta syystä). Itse olen kuitenkin nousujohdanteisesti kiinnostunut ratsastuksesta ja kilpailusta. Sannin jaloilla (+meidän taloudella) ei ikinä pystyttäisi kisaamaan aktiivisesti, vaikka joskus kisatasoisiksi päästäisiin. 

Lähtökohta on se että haluan tuon Valkoisen Unelman kanssa opetella kaikkea mahdollista. Se nyt suorittaa lähinnä maastomopon virkaa, mutta itse en nyt satu olemaan maisemankatselija tyyppiä, niin kentällä väännetään yritetään vääntää puskatason issikkakoulua (=tölttiä, passia, ravia, possupassia, laukkaa kaikkia sekasin). 

Mutta jos mun ja Sannin tavotteita voi mitenkään sanoiksi tulkata, niin ehdottomasti askellajeja eteenpäin. Niin että mä opin (ainakin osaavalla) hevosella erottamaan&nostamaan&ylläpitämään töltin ja passin. Ja tottakai ois ihan megasiistii(heh) jos saataisiin ravi kuntoon. Se tarkottais ainakin teoriassa meidän kohdalla sitä että voitaisiin mennä ihan lähellä oleville talleille valmennuksiin ja tunneille. 

Ongelmasta seuraavaan. Tunneille ja valmennuksiin lähtemistä toki edellyttäisi se että neiti itsepäisyys saataisiin koppiin. Tämä on meille melko konkreettinen tavoite: koppiutuminen ja sieltä poistuminen!

Sitten aiheeseen Depla, joka on ollut nyt paljon pikkusten ratsastettavana. Ja se on ottanut siitä ilon irti. Nyt kevyempänä (se on laihtunut♡) ja entistä nälkäisempänä (ihan yhtä nälkäinen se oikeasti on mitä ennenkin) se on ottanut vieläkin vahvemmansi tavakseen tuon ryöstelyn ja kuolaimeen puremisen. 

Heti laukassa kaveri ottaa jalat alleen ja pää alas ja se on menoa se. Viime lauantaina tyyppi oli vähän rennompi mitä pari viikkoa takaperin kun Suski tuli ratsastelemaan. Laukkailtiin vielä ympyrällä "suljetulla" pellolla (syvät ojat ja tiensuussa Suski ja Sonja). Sormia liikuttelemalla se on yleensä ihan kohtuu nätisti, kuolaimesta irrottaa valitettavasti vain sahaamalla. 

Paita ja Peppu ♡

Harmittaa ihan kun en ole Deplalla enää niin paljoa mennyt kuin ennen, nyt kun jokaisella ratsastuskerralla menen Sannilla. Meille hyvä tavoite olisi yhteistyön lisääminen ja se motivaatio yhdessä tekemiseen. Ja tietenkin tuo ryöstelyn loppuminen.

Glennyn kanssa ei meillä ole mitään tavotteita. Jos jokin pitäisi mainita niin säännöllinen, kevyt liikutus ja mukavat eläkepäivät.

Tiivistelmä

Deplan tavoitteet:

- Ryöstöt loppuun

- Siirtymisiä kuntoon

- Molemmat laukat

Sannin tavoitteet:

- Kunnon kohotus&ylläpito

- Tölttiä puhtaammaksi ja pitkäkestoisemmaksi

- Passin aloittelu

- Ravi

- Oikea laukka kuntoon

- Koppiutuminen

Molempien yhteisenä tavoitteena yhteistyönparantaminen.

Erinomaista aineistoa ratsastajan ongelmasta, vinoudesta!

Ja koska vika ei koskaan ole hevosessa niin listataanpas omatkin tavoitteet:

- Suoruuden työstämistä (lähtökohtana vino kuin Pisan torni)

- Molemmat suunnat kuntoon (vasen kierros on mun heikkous)

- Istunnalla ratsastamisen opettelua

- Pehmeät kädet

- Bonusaskellajien (töltti&passi) nostaminen&ylläpito&erottaminen&tempon vaihtelut

- Luonnollinen hevosmiestaito

- Mahdollista valmentautumista ja erilaisilla hevosilla ratsastamista

- Ylipäätään opettelua, miten laitan hevosen ihan oikeasti töihin ja tavoite perehtyä hevosen oppimiseen

Helmiterveisin, Jusu ja Lintukulman hepat!

Välipäivien kenttähinkkausta

Meillä oli vielä noin kuukausi sitten ongelma upottavasta vesilätäkkökentästä... Eipä ole enää! Nyt se on melko tasaiseksi ajettu kivikova luonnonbetonipohja, jolla tölttäämisestä on turha edes haaveilla epätasaisuuden vuoksi.

Ponit ovat olleet lomalla jo melkein kuukauden, kerran pari viikossa ollaan ratsastettu niillä kevyttä hömpän hömppää. Tauon syynä ovat olleet muun muossa suojalumi jota myös me saimme osaksemme joksikin aikaa. Hokkikengät saatiin vasta vähän aikaa sitten, eikä Sannilla juuri viitsitty mennä kun noiden kaviokuumeheppojen kengät on mitä on, kengityksen säännöllisyydessä pitää olla entistäkin tarkempi ja yllättävää, että se pääsi venähtämään (ei tosin edes kovin pahasti mutta kuitenkin). Sannin jalat eivät ole pitkiin aikoihin olleet kuumat *koputtaa puuta* ja toivotttavasti eivät tulisikaan enää kuumiksi. Massaa on tullut neljässä kuukaudessa hyvin, ensimmäisillä köpöttelykerroilla satula suunnilleen heilui puolelta toiselle (tosiaan, lyhyemmän vyön hankkiminen oli jotenkin aivan liian hankalaa täällä perämetsässä) ja nyt vyö menee kireimmän sijasta toiseksi kireimpään reikään, eli kyllä sitä vatsaa on tullut. Susannan täytyis taas hilautua meille jotta saadaan taas leikkia handleria ja näyttelyponia kameran edessä (mä mieluummin edelleen esitän niitä koiria, 300 kiloa on vähän eri juttu kuin pikku Fifi).

Sitten niitä joulun jälkeisiä kuvia! Kuvista kiitos rakkaalle veljentytöille Emmalle ja Empulle!

Emppu&Sanni

Emppu&Depla

:D

Intiaaniponi innostui

Viimeinen ratsastus kotona

Perjantaina ratsastettiin luultavasti viimeistä kertaa kotona, ainakin tälle vuodelle, ellei suurempia tapahdu. Glenny ja Depla lähtevät ylläpitoon eräälle yksityistallille maastopolleiksi, Glenny loppukesäksi ja Depla talven yli.