Näytetään tekstit, joissa on tunniste Depla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Depla. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Vuosi 2016

Moikka taas!

Allekirjoittanut pahoittelee laiskuudestaan ja osittain myös aikapulastaan. Meillä ei ole juuri ollut kirjoiteltavaa, poneja liikutettu todella vähän johtuen muunmuassa äitin töiden takia. 

Sonja ja Susanna kävi viikko sitten ratsastamassa ja Sonja otti poneista (etenkin Sannista) tosi ihania kuvia.

Koko heppa oli ylipäätään motivoitunut ratsastamiseen ja eteenpäinmenoon. Töltti on ottanut osansa tauosta, mutta ainakin vasen laukka oli parantunut. 

Sitten päästäänkin aiheeseen vuosi 2016 ja muutenkin tämä kirjoitus käsittelee tulevaa


Kovinkaan konkreettisia tavotteita ei meidän porukalle voi asettaa (sattuneesta syystä). Itse olen kuitenkin nousujohdanteisesti kiinnostunut ratsastuksesta ja kilpailusta. Sannin jaloilla (+meidän taloudella) ei ikinä pystyttäisi kisaamaan aktiivisesti, vaikka joskus kisatasoisiksi päästäisiin. 

Lähtökohta on se että haluan tuon Valkoisen Unelman kanssa opetella kaikkea mahdollista. Se nyt suorittaa lähinnä maastomopon virkaa, mutta itse en nyt satu olemaan maisemankatselija tyyppiä, niin kentällä väännetään yritetään vääntää puskatason issikkakoulua (=tölttiä, passia, ravia, possupassia, laukkaa kaikkia sekasin). 

Mutta jos mun ja Sannin tavotteita voi mitenkään sanoiksi tulkata, niin ehdottomasti askellajeja eteenpäin. Niin että mä opin (ainakin osaavalla) hevosella erottamaan&nostamaan&ylläpitämään töltin ja passin. Ja tottakai ois ihan megasiistii(heh) jos saataisiin ravi kuntoon. Se tarkottais ainakin teoriassa meidän kohdalla sitä että voitaisiin mennä ihan lähellä oleville talleille valmennuksiin ja tunneille. 
Ongelmasta seuraavaan. Tunneille ja valmennuksiin lähtemistä toki edellyttäisi se että neiti itsepäisyys saataisiin koppiin. Tämä on meille melko konkreettinen tavoite: koppiutuminen ja sieltä poistuminen!

Sitten aiheeseen Depla, joka on ollut nyt paljon pikkusten ratsastettavana. Ja se on ottanut siitä ilon irti. Nyt kevyempänä (se on laihtunut♡) ja entistä nälkäisempänä (ihan yhtä nälkäinen se oikeasti on mitä ennenkin) se on ottanut vieläkin vahvemmansi tavakseen tuon ryöstelyn ja kuolaimeen puremisen. 

Heti laukassa kaveri ottaa jalat alleen ja pää alas ja se on menoa se. Viime lauantaina tyyppi oli vähän rennompi mitä pari viikkoa takaperin kun Suski tuli ratsastelemaan. Laukkailtiin vielä ympyrällä "suljetulla" pellolla (syvät ojat ja tiensuussa Suski ja Sonja). Sormia liikuttelemalla se on yleensä ihan kohtuu nätisti, kuolaimesta irrottaa valitettavasti vain sahaamalla. 
Paita ja Peppu ♡
Harmittaa ihan kun en ole Deplalla enää niin paljoa mennyt kuin ennen, nyt kun jokaisella ratsastuskerralla menen Sannilla. Meille hyvä tavoite olisi yhteistyön lisääminen ja se motivaatio yhdessä tekemiseen. Ja tietenkin tuo ryöstelyn loppuminen.

Glennyn kanssa ei meillä ole mitään tavotteita. Jos jokin pitäisi mainita niin säännöllinen, kevyt liikutus ja mukavat eläkepäivät.

Tiivistelmä

Deplan tavoitteet:
- Ryöstöt loppuun
- Siirtymisiä kuntoon
- Molemmat laukat

Sannin tavoitteet:
- Kunnon kohotus&ylläpito
- Tölttiä puhtaammaksi ja pitkäkestoisemmaksi
- Passin aloittelu
- Ravi
- Oikea laukka kuntoon
- Koppiutuminen

Molempien yhteisenä tavoitteena yhteistyönparantaminen.
Erinomaista aineistoa ratsastajan ongelmasta, vinoudesta!
Ja koska vika ei koskaan ole hevosessa niin listataanpas omatkin tavoitteet:

- Suoruuden työstämistä (lähtökohtana vino kuin Pisan torni)
- Molemmat suunnat kuntoon (vasen kierros on mun heikkous)
- Istunnalla ratsastamisen opettelua
- Pehmeät kädet
- Bonusaskellajien (töltti&passi) nostaminen&ylläpito&erottaminen&tempon vaihtelut
- Luonnollinen hevosmiestaito
- Mahdollista valmentautumista ja erilaisilla hevosilla ratsastamista
- Ylipäätään opettelua, miten laitan hevosen ihan oikeasti töihin ja tavoite perehtyä hevosen oppimiseen


Helmiterveisin, Jusu ja Lintukulman hepat!

lauantai 2. tammikuuta 2016

Välipäivien kenttähinkkausta

Meillä oli vielä noin kuukausi sitten ongelma upottavasta vesilätäkkökentästä... Eipä ole enää! Nyt se on melko tasaiseksi ajettu kivikova luonnonbetonipohja, jolla tölttäämisestä on turha edes haaveilla epätasaisuuden vuoksi.

Ponit ovat olleet lomalla jo melkein kuukauden, kerran pari viikossa ollaan ratsastettu niillä kevyttä hömpän hömppää. Tauon syynä ovat olleet muun muossa suojalumi jota myös me saimme osaksemme joksikin aikaa. Hokkikengät saatiin vasta vähän aikaa sitten, eikä Sannilla juuri viitsitty mennä kun noiden kaviokuumeheppojen kengät on mitä on, kengityksen säännöllisyydessä pitää olla entistäkin tarkempi ja yllättävää, että se pääsi venähtämään (ei tosin edes kovin pahasti mutta kuitenkin). Sannin jalat eivät ole pitkiin aikoihin olleet kuumat *koputtaa puuta* ja toivotttavasti eivät tulisikaan enää kuumiksi. Massaa on tullut neljässä kuukaudessa hyvin, ensimmäisillä köpöttelykerroilla satula suunnilleen heilui puolelta toiselle (tosiaan, lyhyemmän vyön hankkiminen oli jotenkin aivan liian hankalaa täällä perämetsässä) ja nyt vyö menee kireimmän sijasta toiseksi kireimpään reikään, eli kyllä sitä vatsaa on tullut. Susannan täytyis taas hilautua meille jotta saadaan taas leikkia handleria ja näyttelyponia kameran edessä (mä mieluummin edelleen esitän niitä koiria, 300 kiloa on vähän eri juttu kuin pikku Fifi).

Sitten niitä joulun jälkeisiä kuvia! Kuvista kiitos rakkaalle veljentytöille Emmalle ja Empulle!


Emppu&Sanni

Emppu&Depla



:D

Intiaaniponi innostui





perjantai 18. syyskuuta 2015

Kotona taas

 Tuhat kiitosta Sonjalle kuvista!

Käytiin tänään ratsastamassa Sonjan ja Sussen kanssa. Ensin Susse Deplalla, minä Sannilla käveltiin hetken aikaa sänkkärillä. Pari pientä tölttipätkää Sannin kanssa, jotta ne ylimääräiset energiat saatiin purettua. Heti kun päästiin ponien selkään, taivas repesi ja alkoi sataa - mutta, eihän me sokerista olla.
 Sannilla oli meno ja meininki päällä varsinkin maastossa. Sonja oli ensimmäistä kertaa varmaan viiteen vuoteen Lintukulmalla, ja muisteli Sanniakin tummemmaksi - niinhän se silloin viisi vuotta sitten oli melkein musta. Nyt ainoat mustat karvat siltä löytyy jaloista (paikoitellen myös turvekuivitus on tehnyt tehtäväänsä kimolle). Sonja koki järkytyksen eräällä laukkasuoralla, kun annoin Sannin ottaa pienen laukkaspurtin. Ponin pallero on aivan tajuttoman nopea. Minä kun luulin Deplaa nopeaksi kokoisekseen, mutta mitä vielä!


 Askellajeina oli pääasiassa käynti. Seikkailimme pitkin Venesjärven metsiä ja rantoja, eikä vesisade haitannut meitä vieläkään.




torstai 30. heinäkuuta 2015

Viimeinen ratsastus kotona

Perjantaina ratsastettiin luultavasti viimeistä kertaa kotona, ainakin tälle vuodelle, ellei suurempia tapahdu. Glenny ja Depla lähtevät ylläpitoon eräälle yksityistallille maastopolleiksi, Glenny loppukesäksi ja Depla talven yli.